Viinirypäleiden käyttö
Useimmiten viinirypäleet syödään tuoreena sellaisenaan tai salaatin seassa, mutta tiesitkö, että rypäleet voi myös syödä pakastettuna tai uunissa paahdettuna? Jäisten rypäleiden hedelmäliha muuttuu sorbettimaisiksi naposteltaviksi, kun taas paahtaminen korostaa rypäleiden aromeja. Paahtamiseen kannattaa käyttää tummia rypäleitä. Paahdetut viinirypäleet sopivat täydellisesti juustotarjottimelle tai lisukkeeksi lihan kanssa. Vegaaninen herkku on levittää vaalealle leivälle vegaanista tuorejuustoa ja laittaa siihen päälle vielä paahdettuja rypäleitä.
Jos satoa tulee paljon, kannattaa osa viinirypäleistä säilöä. Pakastamisen lisäksi voi kokeilla tehdä rypälehilloa, jota voi lisätä jogurtin sekaan tai syödä lämpimien skonssien kanssa. Jotkin lajikkeet sisältävät paljon siemeniä ja nämä jatkojalostetaan usein mehuksi, viiniksi tai hyytelöksi.
Viinirypälelajikkeen valinta
Lajikkeen valinnan kanssa kannattaa olla tarkkana. Tärkeää on ottaa huomioon, että lajike pärjää omalla kasvuvyöhykkeellä. Etelä-Suomessa voi useita eri lajikkeita kasvattaa ulkona puutarhassa, mutta mitä pohjoisempaan mennään, sitä vähemmän on lajikkeita valittavana. Kasvihuone on tässä erinomainen apu. Kasvihuoneessa on mahdollista kasvattaa sellaisia rypälelajikkeita, jotka eivät muuten pärjäisi kyseisillä kasvuvyöhykkeillä. Kasvihuone pidentää satokautta ja suojaa talven pakkasviimoilta.
Toinen asia, mitä kannattaa miettiä on, mihin tarkoitukseen viinirypäleet tulevat. Onko niistä tarkoitus tehdä mehua tai kenties viiniä, vai syödäänkö ne sellaisenaan? Tutustu eri lajikkeiden makuun ja siihen, paljonko siemeniä rypäleissä on. Esimerkiksi karkin makuinen ’Somerset Seedless’ on makean aromikas ja (lähes) siemenetön rypäle, joka on aivan täydellinen naposteltavaksi.
Viiniköynnös kasvihuoneessa
Viiniköynnöstaimia voi ostaa puutarhaliikkeiltä ja tai tilata netistä. Astiataimen voi periaatteessa istuttaa milloin vaan, mutta paras aika olisi keväällä tai alkukesällä, jolloin taimi ehtii tehdä kunnon juuret. Viiniköynnös tarvitsee suuren multatilan, vähintään 60 x 60 x 60 cm. Jotkin lajikkeet viihtyvät paremmin happamassa maassa ja tätä kannattaa kysyä taimen oston yhteydessä. Mullan tulee olla vettä läpäisevää ja kuohkeaa. Kun taimi istutetaan, voidaan samalla istutuskuoppaan tehdä varastolannoitus. Taimi istutetaan samaan syvyyteen, kuin missä se on kasvanut. Parasta olisi, jos viiniköynnös voisi levittää juurensa pohjamaahan. Jos kasvihuoneeseen on mahdollista istuttaa viiniköynnös maan varaan, kannattaa se tehdä. Jos taimi istutetaan laatikkoon, kannattaa laation pohja jättää auki, jos mahdollista. Taimi kasvaa kyllä myös tarpeeksi suuressa lavassa, vaikka kosketusta pohjamaahan ei olisi.
Viiniköynnös vaatii tuen ja sidotaan naruilla esimerkiksi riippukoukkujen varaan. Kastelu hoituu hyvin esim. Blumat automaattikalstelijalla ja tuuletus automaattisilla luukunavaajilla. Kasvihuoneen tuulettaminen on tärkeää, jottei taimilla ole liian kuuma tai liian kosteaa, jolloin taimiin voi muodostua hometta. Alkukesällä viiniköynnöstä lannoitetaan. Viiniköynnöstä ei ole pakko leikata, mutta leikkaaminen edistää rypäleiden kasvua ja kypsymistä. Hyviä kuvallisia ohjeita viiniköynnöksen leikkaamiseen löytyy netistä. Talven tullen viiniköynnös on suojassa kasvihuoneessa. Lisäeristys voi olla tarpeen lajikkeesta ja lämpötilasta riippuen. Tällöin taimelle levitetään esim. kuivia lehtiä, havuja tai lunta.
Nuori viiniköynnös siirretään tässä vanhasta kasvihuoneesta uuteen. Taimi tarvitsee vähintään 60 x 60 x 60 cm multatilan.
Kasvihuoneen nurkkaan tehty mullalla täytetty kuoppa, jotta viiniköynnöksen juuret pääsevät ulos kasvihuoneesta. Kasvihuoneen seinustalle tulee kasvulaatikot, joiden pohja jätetään auki, eli laatoitus päättyy laatikon ulkoreunaan.
Laatikko ja viiniköynnös ovat paikallaan.
Kuvassa ihanan makea ja lähes siemenetön 'Somerset Seedless' -lajike.
Viinirypäleiden kasvatus kannattaa, sillä se on helppoa, hauskaa ja antoisaa. Parhaan makuiset ja täysin myrkyttömät rypäleet keräät taatusti omasta kasvihuoneestasi!
