Hidaskasvuisia siikamuotoja ovat merialueella karisiika ja sisävesillä vaellussiika, joiden kannat ovat usein runsaita. Lisäksi etelärannikolla tavataan tavoiltaan karisiian tyyppistä saaristosiikaa, sekä Satakunnan ja Kaakkois-Suomen muutamissa isoissa järvissä järvisiikamuotoja. Verkkokalastus on siian tärkein kalastusmuoto maassamme. Vapaa-ajankalastajien siikasaaliista lähes 90 % saadaan verkoilla. Siian verkkokalastus on taitolaji talvella ja kesäaikana, mutta syksyn karkeita kutusiikoja voi tumpelokin saada yleisverkoilla.
Ohut lanka kalastavin
Siian pyynnissä on tärkeää verkon oikea solmuväli ja langan paksuus. Karisiialle sopiva solmuväli on pyyntialueesta riippuen yleensä 35-40 mm ja järvien tuppisiialle 30-38 mm. Yleisvahvuutena pikkusiikaverkoissa käytetään 0.15 mm lankaa. Saalista saa lisättyä käyttämällä verkonliinassa 0.12 mm lankaa. Matalikko- ja rantaverkoiksi kutupyyntiin sopii 1,5-1,8 m, ns. käsiverkkokorkeus.
Merialueen vaellussiian ja sisävesien planktonsiian pyynnissä sopiva solmuväli on yleensä 50-60 mm. Kudulle nousevia vaellussiikoja tavoitellaan vieläkin suuremmalla silmäkoolla.
Tiheää ja hidaskasvuista planktonsiikakantaa on syytä harventaa jo 40-45 mm verkoilla. Kalastettaessa kookkaita vaellus- ja planktonsiikoja on pyytävä langan paksuus 0.15-0.17 mm. Suurien siikojen pinta- ja välivesipyynnissä 60-70 mm solmuvälissä soveltuu erinomaisesti IronSilk.
Yleisverkkona kookkaille siioille on 3 m:n korkeus hyvä, mutta pinta ja välivesipyynnissä kannattaa käyttää korkeampiakin verkkoja. Talvipyynnissä siialle käytettävät verkot voivat olla ohuempilankaisia kuin kesäverkot.
"Muutamana viikkona vuodessa käyn Inarilla, jossa kalastan verkoilla siikaa sekä hieman rautua ja taimenta. Siikajärvistä Inarijärvi on haastava, koska siellä on useita siikamuotoja ja vesi on erittäin kirkasta. Eri siikamuodot käyttäytyvät eritavoin ja pyynti pitää kohdistaa eri syvyyksiin, eri vuodenaikoina ja eri silmäharvuuksilla ja langan paksuuksilla. Kesäaikana on tärkeää tunnistaa siian syönnösalueet ja syksymmällä siikojen kulkureitit kutualueille. Kirkkaassa vedessä korostuu verkon pauloitus ja ohuen langan merkitys pyytävyydessä. Varminta siianpyynti on Inarillakin kutuaikaan syys-lokakuussa, jolloin siiat hakeutuvat matalampiin vesiin ja jokisuihin."
Siian kalastus
Lähes kaikki kookkaat siikamuodot liikkuvat pääasiassa pinta- ja välivedessä. Tämä tekee valokerroksessa syönnöstävien siikojen verkkokalastuksen ajoittain haastavaksi. Varsinkin sisävesien planktonsiian ja merialueen vaellussiian pyynti vaatii tietoa oikeasta pyyntisyvyydestä ja paikasta. Ohutlankaiset verkot on laskettava pesäksi, koukuksi tai mutkille niin että ne ulottuvat pintaan kulkupaikoilla.
Järvien tuppisiika ja merialueen karisiika ovat pohjaravinnon käyttäjinä helpommin pyydettävissä pohjaverkoilla. Kesän siianpyynnissä eräänä hankaluutena ovat hauet, kuhat, lahnat tai muut lajit, jotka keskittävätkin järvialueen kesäpyynnin syvänteisiin. Helleaikana ja loppukesällä sisävesien siiat painuvat yli 10 m syvyyden viileään veteen. Hyviä saaliita saattaa saada planktonsiikavesien syvänteistä kirkkaina päivinä pohjaverkoilla tai välivedestä.
Myös tuppisiikaa voi pyytää keskikesällä syvänteiden ja karikoiden rinteistä, noin 15 m syvyydestä. Kesällä siikaverkot kannattaa laskea vain lyhyeksi ajaksi, sillä verkkoihin kertyy nopeasti levää ja siika on herkkä kuolemaan verkkoon. Sisävesien tuppisiian pyynti onkin parasta tehdä myöhäissyksyn kutupyyntinä matalilla pohjaverkoilla. Tähän parhaita alueita ovat sora- ja hiekkarannat sekä matalikot.
Planktonsiikaa on istutettu myös lukuisiin lampiin ja pikkujärviin, missä ne yleensä kasvavat hyvin, eikä niiden pyyntiä haittaa muut kalalajit. Pienvesistä siikoja saa kesäpyynnissä parhaiten pesäverkoilla tai syvänteiden pohjapyynnillä, jos niissä on riittävä happipitoisuus. Paras pienvesien pyyntiaika on loka-marraskuussa sekä ensijäiltä, jolloin planktonsiiat liikkuvat aktiivisesti. Jos istutusmäärä ei ole ollut liian suuri, saattavat siiat kasvaa useamman kilon painoiseksi. Alkutalvesta planktonsiikoja saa hyvin pikkujärvien syvännealueiden pintavedestä, aivan jään alle kohotetuilla verkoilla.
Merialueella, kuten Selkämerellä saadaan hämäräajan kesäpyyntinä hyviä siikasaaliita myös pintaverkoilla. Kookkaan vaellussiian kesäpyynnissä pyytävin on nuolen muotoon viritetyt pintaverkot, jota kutsutaan siikapesäksi. Parhaita paikkoja ovat rantojen ja matalikkojen syvät rinteet sekä jokisuistojen edustan saarten ja niemien kärjet.
Karisiialle parhaita kesäpaikkoja ovat matalikkojen syönnösrinteet. Parhaat saaliit saa vesien kylmettyä loka-marraskuun vaihteessa kutumatalikoilta ja -karikoilta.
- Risto Tarikka, Liperi
Kalatalouskonsulentti Risto Tarikkalla on pitkä, yli 40 vuoden kokemus verkkokalastuksesta.
Lue lisää aiheesta
- Kalalajit
- Pyydyskalastus
- Aktiivikalastus
- Pauli sedän kalaretket
- Tuotevinkit
- Ruokaa omasta maasta - omin käsin
