{image:text}

Perusteiden äärellä

Maa oli pehmennyt sen verran, että päätimme aloittaa kasvihuoneen perustojen tekemisen viime viikon sunnuntaina. Aloitimme viime kesänä talonrakennusprojektia, erittäin hiljalleen etenevää sellaista. Teimme siis maatöitä loppukesän. Meillä on sen jäljiltä pieni kauhakuormaaja ja nyt pintamaa oli sen verran pehmeää, että se lähtisi kauhalla nätisti irti. Kuormaajasta oli tietenkin akku simahtanut, joten hommiin päästiin pienen latailun jälkeen.

 

kasvihuoneen perustukset

Tästä lähtee!

 

kasvihuoneen perustusten tekeminen

Nautin ajaessa ja mietin jokaista säästettyä minuuttia lapioinnista. Jes!

 

kasvihuoneen pohjatyöt

Siitä se alkaa hahmottua!

 

perustukset

Jaakko poisti kannon, joka oli juuri kasvihuoneen tiellä.

 

Pintamaat kippasin sivummalle paikkaan, johon olen päättänyt istuttaa muutaman marjapensaan. Kovin syvälle kauhalla ei päässyt, joten lapiohommiakin on tiedossa.

 

RUUVIPAALUT

Lapionnin sijaan marssimme seuraavaksi rautakauppaan hakemaan ruuvipaaluja. Ystäväni oli perustanut kasvihuoneen ruuvipaaluilla ja kehui, kuinka helppoa niiden käyttö oli. Päätimme kokeilla samaa, vaikka tiesimme, että meillä maasto on aika kivistä. Saattaisimme siis vetää todellisen vesiperän paalujen kanssa. Mutta mitäpä sitä ei tekisi, jotta pääsisi perustusten kaivuuhommista ja betonisäkkien kuljettamisesta saareen! Jäät alkavat olla jo vähän huonohkot, mutta veneelläkään ei vielä pääse, joten säkkien kuljettaminen olisi ihan oikeakin ongelma.

Ruuvipaaluihin on olemassa sellainen kätevä osa, jonka avulla paalua voi pyörittää kaksi ihmistä. Harmi vaan, että meille myyty osa oli väärän kokoinen! Niinpä jouduimme pyörittämään ruuvipaalua yhdellä rautakangella. Ennen kiertämistä piti mitata oikeat paikat. Minä olen maailman huonoin mittaaja. Hermot palaa samantien ja etenkin jos pitää tehdä tarkat ristimitat, niin jätän homman kyllä suoraan Jaakolle. Tänään ei ollut onni myötä Jaakollakaan mittahommissa. Hän kävi pikaisesti siirtämässä kauhakuormaajaa pois tieltä ja ajoi samalla rakkaan lasermittansa yli. Yritin niellä kommenttini siitä, että työkaluja ei pitäisi jättää pitkin poikin maahan… En ihan onnistunut!

 

kasvihuoneen pohja

Silmä terävänä!

 

pohjatyöt

Vääntöä, vääntöä!

 

Ensimmäisen paalun alku meni mukavasti, mutta mitä lähemmäs maata mennään, sitä mukavampi olisi ollut se ylimääräinen osa. Kahdella rautakangella saisi ihan eri tavalla voimaa ja lisäksi osassa oli nivelet, eli pyörittämistä ei tarvitsisi tehdä näin hankalassa asennossa. Ensimmäinen paalu saatiin kuitenkin tarpeeksi syvälle.

Toisen paalun kanssa emme olleet yhtä onnekkaita. Luulemme, että se osui juureen ja jäi pyörimään tyhjää noin 15 sentin päässä tavoitteesta. Totesimme, että tarvitsemme myös nivelpalan kahdelle rautakangelle, jotta ruuvaaminen olisi järkevämpää. Niinpä lopettelimme hommat tähän ja päätimme satsata seuraavaan viikonloppuun. Se toikin sitten uuden yllätyksen, nimittäin lumisateen. Tänne satoi lumikerros, joka ei lähtenytkään saman tien pois. No, odottelemme vähän säiden kaunistumista, jotta pihahommien tekeminen on mukavampaa ja sitten taas jatketaan!

 

kasvihuone saaressa -blogi - talvimaisema

Terveppä taas talvi!

 

talvimaisema

Jäästä näkee nyt todella huonosti, missä se on heikkoa. Mutta veikkaan, että viikon sisään aloitamme venekauden!

 

Mutta niinhän sitä sanotaan, että kevät tulee keikkuen! Nyt kun olen aloittanut puutarhuroinnin, niin ymmärrän sananlaskun huomattavasti paremmin. Yhtenä päivänä voi viedä taimet karaistumaan minikasvihuoneeseen ja toisena päivänä siitä ei ole puhettakaan. Onneksi kohta on Kevät-messut, viimeistään sieltä saa hyvän piristysruiskeen kevääseen!

 

-Annika-


 


kasvihuoneblogit


Lue lisää aiheesta


Pomintoja