Pölyttäjät eivät ole vain mehiläisiä
Äkkiä voisi kuvitella, että pölyttäjät ovat vain mehiläisiä ja kimalaisia, mutta itse asiassa pölyttäjiin lasketaan mesipistiäisten lisäksi monet perhoset, kovakuoriaiset sekä kärpäset. Mesipistiäisiäkin on maailmanlaajuisesti yli 20 000 lajia, Suomessa niitä on 235. Täällä esimerkiksi hunajan tuotantoon käytetään tarhamehiläisiä, jotka eivät ole luonnonvaraisia. Myös muurahaiset, linnut sekä lepakot pölyttävät tiettyjä kasveja. Hyönteiset etsivät kukista mettä ja siitepölyä. Mesi sisältää sokeriliuosta, kun taas siitepölyssä on paljon tärkkelystä, sekä rasva- ja valkuaisaineita, eli tärkeää proteiinipitoista ravintoa.
Tiesitkö, että mehiläiset kommunikoivat toisilleen tanssien? Mehiläistanssin välityksellä ne viestivät ravinnonlähteistä. Kun ravinnonetsijämehiläinen on onnistunut löytämään hyvän apajan, se palaa pesään ja kertoo muille mehiläisille tanssin avuin suunnan ja etäisyyden, jotta lajitoveritkin löytäisivät samalle mesipaikalle.
Mehiläiset kommunikoivat toisilleen tanssien. Kuva: Pixabay
Miksi pölyttäjät katoavat?
Pölyttäjien määrä on romahtanut ja syynä tähän on niiden elinympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos, hyönteismyrkyt, taudit ja vieraslajit. Suurin syypää katoon on siis ihminen. Suomessa tärkeimmistä pölyttäjistä, mesipistiäisistä noin 20 prosenttia ja perhosista 17 prosenttia, on arvioitu uhanalaisiksi. Maailmalla alueellisten arvioiden mukaan luku nousee jopa 40 prosenttiin. Maamme on sen verran pohjoisessa, että täällä ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät näy samalla tavalla kuin esimerkiksi muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, jossa voidaan jo puhua kimalaisten massasukupuutosta. Saksassa on hävinnyt viimeisen 27 vuoden aikana jopa 75 % kaikista hyönteisistä. Ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus pölyttäjäkatoon ja väheneminen on ollut erityisen rajua alueilla, joissa lämpötilat ovat nousseet eniten. Suomessa pörriäiset ja muut ötökät ajetaan ahtaalle, kun niiden elinympäristöt on otettu käyttöön tehomaatalouteen ja rakennusmaaksi. Osa pölyttäjille elintärkeistä niityistä ja kedoista on annettu kasvaa umpeen. Nämä perinnebiotoopit kuuluvatkin Suomen kaikista uhanalaisimpiin luontotyyppeihin.
Myös haitallisten hyönteismyrkkyjen käyttö maataloudessa ja kotipihoilla vaikuttaa pölyttäjäkatoon. Koska sana ”hyönteismyrkky” kuulostaa kovin negatiiviselta, käytetään yleensä sanaa ”kasvinsuojeluaine”. Myös valosaaste on hyönteisille haitallista, sillä jopa joka kolmas yölamppujen hämäämistä hyönteisistä kuolee aamuun mennessä joko uupumukseen tai joutuessaan petojen hampaisiin valokeilassa. Hyönteisiltä puuttuu sopeutumiskyky keinotekoiseen valoon ja se haittaa niiden suunnistuskykyä.
Pölyttäjäkadon vaikutukset
Pölyttäjäkato vaikuttaa sekä maailmanlaajuisesti, että paikallisesti. On todettu, että pölyttäjäpula vaikuttaa ruoantuotantoon ja ruuan saatavuuteen usealla tavalla - sadot pienenevät, satovaihtelut lisääntyvät, tuotteiden laatu heikkenee ja ruokahävikki kasvaa. Pienet satomäärät taas johtavat siihen, että tarvitaan laajempaa peltoalaa, eli metsiä raivataan peltojen tieltä. Tämä on kestämätön ja huolestuttava noidankehä.
Miten pölyttäjäkato vaikuttaa arkeemme? Ilman pölyttäjiä jäisi aamukahvit juomatta ja puuron päälle pitäisi keksiä jotain muuta, kuin mustikkaa. Tiesitkö, että kimalainen on suomalaisten luonnonmarjojen tärkein pölyttäjä? Jos keväällä näet suuren hitaasti liikkuvan kimalaisen, se on todennäköisesti kimalaiskuningatar, joka on juuri herännyt talvihorroksesta. Sillä on tärkeä tehtävä edessään, sillä sen on perustettava pesä ja kasvatettava kokonainen kimalaisyhdyskunta. Jos tappaa kimalaiskuningattaren, jää koko yhdyskunta syntymättä. Se vastaa noin 10-20 kilon menetettyä marjasatoa.
Kimalainen on suomalaisten luonnonmarjojen tärkein pölyttäjä. Kuvat: Pixabay
Ilman pölyttäjiä salaatista katoaisivat tomaatit ja kurkut ja myös melonille, persikalle, mansikoille, vadelmille, sipulille ja porkkanalle saisi sanoa hyvästit. Suklaan ystävillekin tämä olisi ikävää, sillä kaakaokaan ei selviäisi ilman pölyttäjiä. Nämä eivät suinkaan ole ainoita kasveja, johon pölyttäjäkato vaikuttaa.
Marjat, hedelmät, kasvikset, öljykasvit, pähkinät, salaatit ja yrtit ovat joko riippuvaisia hyönteispölytyksestä tai hyötyvät siitä, joten pölyttäjäkato aiheuttaisi väistämättä ruokavalion köyhtymistä ja puutostiloja. Yli 90 % tarvitsemastamme C-vitamiinista saamme hyönteispölytteisistä kasveista, samoin kaiken lykopeenin sekä lähes koko määrään antioksidanteista, kuten beetakryptoksantiinista ja beetatokoferolista. Suuri osa syömistämme kasvirasvoista, A-vitamiinista ja muista karotinoideista, kalsiumista, fluoridista, sekä foolihaposta, on myös peräisin hyönteispölytteisistä kasveista.
Inspiraatio kuvaan: Yle
Pölyttäjäkato vaikuttaa myös tekstiiliteollisuuteen, sillä puuvillakin vaatii hyönteispölytyksen. Puuvillan osuus vaateteollisuudessa käytettävistä kuidusta on jopa 43 prosenttia. Kaikki puuvillalajikkeet eivät ole täysin riippuvaisia hyönteispölytyksestä, mutta hyötyvät siitä ratkaisevasti.
Hyönteisillä ja pölyttäjillä on tärkeä rooli luonnon myös biodiversiteetin ylläpitämisessä. Monet hyönteis- ja eläinlajit ovat riippuvaisia toisistaan - jos yksi eläinlaji lakkaa olemasta, sillä voi olla merkittävä vaikutus johonkin toiseen lajiin. Rikas lajikirjo luo vakaan pohjan eläinkunnalle ja sen tulisi jo itsessään olla arvokasta.
Miten pelastamme pörriäiset?
Koska luontoa raivataan metsä- ja maatalouden sekä rakennusten tieltä, luonnon monimuotoisuus kärsii. Myös pölyttäjille jää vähemmän elintilaa ja ravintoa. Kun metsät ja pellot yksipuolistuvat, kotipihojen ja -puutarhojen kasvillisuuden merkitys kasvaa. Pienetkin alueet, jossa monimuotoisuus pääsee kukoistamaan, ovat tärkeitä. Ihan jokainen meistä vaikuttaa päivittäisillä valinnoillaan ja toiminnallaan siihen, paheneeko vai paraneeko pölyttäjien tilanne.
Jätä nurmikko kokonaan tai osittain leikkaamatta, sillä siitä saa nyt laiskan leiman sijaan sankarin viitan. Vähällä hoidolla olevat pihat ja luonnontilassa olevat alueet ovat monimuotoisuuden keitaita ja parhaimmillaan ne kuhisevat elämää.
Anna voikukkien ja pajun kukkia. Kimalaiskuningattarelle paju on tärkeä siitepölyn lähde aikaisin keväällä.
Istuta ja kylvä pihallesi sellaisia kasveja, jotka hyödyttävät pölyttäjiä. Valmiita siemensekoituksia saa puutarhaliikkeistä ja marketeista. Perusta pihaasi kaunis niitty tai istuta kukkivia puita, joista mehiläiset saavat ravintoa. Näitä ovat esimerkiksi hedelmäpuut, leppä, vaahtera ja pihlaja. Loppukesällä kukkivista mesikasveista, kuten hunajakukasta, pörriäiset saavat voimaa, jotta ne selviäisivät paremmin talvesta.
Vähennä oman pihasi valosaastetta sammuttamalla turhat valot pimeään aikaan, tai kytkemällä ne liiketunnistimeen, jolloin valot syttyvät vain niitä tarvittaessa.
Älä käytä puutarhassasi myrkkyjä, joista on haittaa pölyttäjille tai muille hyödyllisille hyönteisille, vaan pyri luonnonmukaisuuteen.
Suosi luomua kun käyt ruokaostoksilla. Luomutuotannossa ei käytetä pölyttäjille haitallisia kemikaaleja.
Rakenna tai hanki hyönteishotelli. Yksinkertaisen ja helposti toteutettavissa olevan hyönteishotellin saat poraamalla sopivaan puupalikkaan tai halkoon 3-9 mm:n kokoisia reikiä, jotka ovat vähintään 10 cm syviä. Kiinnitä hotelliin naru ja ripusta roikkumaan 1,5 metrin korkeuteen niin, että hotellin suu on aurinkoa kohti. Sopiva paikka löytyy pölytystä kaipaavien kasvien lähistöltä. Suojaa talveksi hotelli linnuilta ja pidä huoli tuuletuksesta.
Hoida luontosuhdettasi, seuraa pihassa lentelevien ja maassa vipeltävien öttiäisten touhuja. Opi tunnistamaan hyödylliset hyönteiset ja haitalliset vieraslajit. Ihminen on osa luontoa, ei sen yläpuolella ja luonnon monimuotoisuus on itsessään arvokas asia. Liian usein ajattelemme vain luonnosta saatavaa kaupallista hyötyä.
Opeta lapsille hyönteisystävällisyyttä. Jos sinulla on lapsia tai olet lasten kanssa tekemisissä, opeta heidätkin arvostamaan luonnon pieniä asukkeja. Voitte yhdessä tutkia, mitä hyönteisiä löydätte ja ottaa selvää, mitä nämä hyönteiset tekevät.
Vaikuta omalla paikkakunnallasi. Vaadi päättäjiä huomioimaan pölyttäjät kunnan tai kaupungin päätöksenteossa ja kaupunkisuunnittelussa.
Suosi kasvipohjaista ruoantuotantoa ja korvaa osa liha-aterioista kotimaisella villikalalla, jos kasvisruokailu tuntuu vieraalta. Tehotuotetun lihan vähentäminen ruokavaliossa vaikuttaa hyönteiskatoon useammalla tavalla. Lihan tuottaminen vaatii pinta-alaa itse karjalle, mutta myös karjalle kasvatettavalle rehulle. Lisäksi tällä on vaikutus ilmastonmuutokseen. Lihasta ei tarvitse luopua, mutta sen kulutusta tulisi vähentää kestävälle tasolle. Kotimaisen villikalan hiilijalanjälki on pieni ja varsinkin särkikalojen syöminen vähentää vesien rehevöitymistä. Vesien rehevöitymiseen vaikuttaa suuresti maa- ja metsätalous. Pienilläkin ruokavaliomuutoksilla on merkitystä. Jos ostat nautaa, suosi luonnonlaidunlihaa tai luomulihaa, sillä näiden tuotannossa pölyttäjien elinympäristö säilyy paremmin ennallaan.
Älä tapa, vaan pelasta. Pelasta sisätiloihin joutuneet pölyttäjät päästämällä ne ulos jatkamaan tärkeää tehtäväänsä. Jos huomaat tokkuraisen kimalaisen keväällä, se on todennäköisesti talvihorroksesta herännyt kimalaiskuningatar, jonka on vaikea löytää mettä. Voit auttaa sitä voimistumaan antamalla sille sokerivettä lusikasta.
Lopuksi haluamme sanoa kiitos, jos jaksoit lukea tänne saakka. Tiedämme, että tämä oli pitkä teksti, mutta mielestämme sitäkin tärkeämpi aihe. Jos kaipaat vielä lisää tietoa pölyttäjäkadosta ja pölyttäjien auttamisesta, suuntaa esimerkiksi Ylen Pelasta Pörriäinen -kampanjasivuille.
Meille ja maapallolle elintärkeät pölyttäjät hoitavat hommansa hienosti, joten tehdään mekin oma osuutemme, jooko?
Lähteet:
Kukista, mehiläisistä ja farkuista (Sitra, Lumi Drozzin)
Mitä tapahtuu, jos pölyttäjät katoavat? (Duodecim, Heikki M. T. Hokkanen, Ingeborg Menzler-Hokkanen ja Suvi R. K. Hokkanen)
Pölyttäjien määrä on romahtanut - ja siitä voi tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys (Yle, Hanna Asikainen)
Pelasta pörriäinen (Yle luonto)
Pölyttäjät - puiden tukema muiden lajien monimuotoisuus (VYL, Tiia Naskali)
Pölyttäjät vähenevät - maailman ruoantuotanto vaarantuu (ymparisto.fi)
Lue lisää aiheesta
- Kasvihuoneista
- Kasvihuoneunelmia Kackurissa
- Kasvihuone saaressa
- Ruokaa omasta maasta, omin käsin
- Prinsessana ryytimaalla
Pomintoja
- Blumat kastelujärjestelmä kasvihuoneessa
- Parhaat kasvihuoneet
- Kasvihuoneen perustukset
- Kasvihuoneen rakentaminen ja asennus - 12 vinkkiä
