Kasasin yhden joskus aikaisemmin, kun halusin siirtää kurkun isompaan ruukkuun. Kun avasin paketin ja näin osat ja sen miten ne kiinnitetään toisiinsa, iski taas epätoivo. Eihän tämä voi mitenkään pysyä kasassa… No, kasasin ruukun ohjeiden mukaisesti ja kun olin valmis, edessäni seisoi epäilyttävän lerpattavan oloinen laatikko. Ei auta, mullat ruukkuun ja taimi perään. Multa painautui ruukun seinämiä vasten, ja yhtäkkiä se ei ollutkaan enää semmoinen heikon oloinen, vaan jämäkkä ja tiivis, kappas vaan! Tämähän on alta kasteleva ruukku, joten kaadoin kannulla vedet ruukun pohjalle. Tässä vaiheessa kastelin taimen myös ylähäältä päin, jotta multa kostuisi kunnolla, kurkuntaimi kun ei missään nimessä saisi kuivahtaa. Toisin sanottuna, en oikein luottanut siihen, että ruukku tosiaan kastelisi ainoan idätyksestä selvinneen rakkaan kurkuntaimeni. Aluksi kävin monta kertaa päivässä kurkkaamassa, että kurkku varmasti oli saanut vettä ja että se voi hyvin. No siellähän se kasvoi iloisesti. Ei mennyt kauaa, niin taimi oli jo tuen pituinen ja siinä oli muutama ihan pikkuinen kurkunalku! Se kasvoi paljon paremmin kuin muut taimet.
Kun kasvihuone oli laitettu kuntoon ja lämmitin oli kaivettu autotallin perukoilta esiin, siirsin (tai no, mieheni siirsi) kurkun kasvariin. Olin etukäteen vähän jännittänyt tätä vaihetta, koska en ollut varma selviäisikö ruukku portaista. Katto on siinä kohtaa matala, ja ruukkua piti kallistaa aika lailla. Olin ihan varma että ruukusta irtoaa seinä tai että vedet valuisivat pohjan ja seinämien välistä pois. Minulla oli koiran pyyhe kuivausvalmiudessa koko operaation ajan. Sitä ei kuitenkaan tarvittu! Ei tipan tippaa. Miten voi olla? Okei, nyt olin jo sitä mieltä, että tämä ruukku ei ollutkaan niin surkea, kun olin alun perin ajatellut. Oikeastaan se olikin aika hyvä!
Nyt tilanne on se, että saamme parin päivän päästä syödä ensimmäisen oman kurkun! Siis se tunne kun tiedät, että koko kesänä ei tarvitse kaupan kurkkuja syödä, vaan saat kerätä kasvaristasi omia rakkaudella kasvatettuja, kasvihuonelämpimiä kurkkuja. Rapeita, sopivan mehukkaita ja ihanan makuisia kurkkuja, joissa ei ole mitään epämääräisiä aineita. Nam! Kurkkuja näyttäisi tulevan tasaiseen tahtiin. Valitsin ruukulle pysyvän paikan kasvarista, ja sidoin taimen pään kattoon kiinni. Jos sitä tarvitsee vielä siirtää, niin ei muuta kun naps nauha poikki.
Olen ihan oikeasti vakuuttunut siitä, että jos taimi olisi kasvatettu normi ruukussa tai laitettu kasvupenkkiin, emme söisi vielä mitään kurkkuja pitkään aikaan. Salaisuus piilee varmaankin tasaisessa kastelussa, ja juuri tässä alta kastelussa, jolloin mullan pinta pysyy kuivana eikä siihen kasva hometta/sieniä tai muuta. Viime kesänä sain pilattua kurkkuja liian epätasaisella kastelulla (ennen kuin hommasimme automaattikastelulaitteet), annoin vetää ensin liian vähän, jonka jälkeen paniikki iski ja kastelin kurkkujani ihan liikaa. Tämän seurauksena taimi päätti sitten opettaa minua tiputtamalla kaikki kurkunalkunsa. Tämän ruukun kanssa sitä ongelmaa ei ole, koska se kastelee juuri sen verran mitä tarvitsee. Vesisäiliön tilavuus on 2 litraa, joten jatkuvasti ei tarvitse olla sitä täyttämässä. Itse olen lämpiminä aikoina täytellyt sitä muutaman päivän välein.
Listaan tähän nyt omien kokemuksien perusteella Maxitomin plussat ja miinukset:
+ Helppo kasata, selkeät ohjeet
+ Paljon kestävämpi ruukku kuin mitä päältäpäin uskoisi
+ Kasvatusvaiheessa taimen saa siirrettyä aikaisemmin ruukkuunsa, kuin jos sen laittaisi kasvupenkkiin
+ Ruukkua voi siirrellä, eikä itse ruukku paina juuri mitään
+ Ruukun mukana tulee taimituki, jonka korkeus on säädettävissä
+ Tasainen kastelu
+ Ei vaadi päivittäistä kastelua
- Vesisäiliön täyttö vaatii harjoituskerran, varsinkin jos isolla kastelukannulla täyttää eikä vettä saisi roiskua ruukun ulkopuolelle. Kannattaa nostaa ruukku jonkun pienen alustan (vaikka parin tiiliskiven) päälle, niin täyttö on helpompaa.
- Muovinen ruukku ei välttämättä ole ihan se esteettisin vaihtoehto, mutta ainakin oma silmä tottui ulkonäköön nopeasti. Ruukkuja saa terrakotan värisenä ja antrasiitin harmaana. Itse valitsin kasvariin terrakotan, kun siellä muutenkin on oranssia tiiltä. Hyvin sulautuu joukkoon.
Nyt kun tämä tuote on päteväksi todettu, uskallan ja haluan jakaa omat kokemukseni. Olin säästellyt toista ruukkua paketissa, jotta saisin ottaa kuvia kasausprosessista, jos kokemukset tosiaan olisivat jakamisen arvoisia. Voin suositella tätä tuotetta, ja ensi kesäksi meinaan hommata näitä lisää ja laittaa terassille (sitten kun meillä semmoinen on) aurinkoon.
Näin tämä ruukku kasataan:
Tähän toiseen ruukkuun istutin eilen itse kasvatetun tomaatintaimen. Niitä kasvaa nyt kasvupenkissä, saviruukussa, Growpotissa ja Maxitomissa. Saanpahan seurata ja vertailla, että mikä menetelmä toimii parhaiten ja antaa parhaimman sadon. Kerron Growpotista myöhemmin lisää.
- Linda
Lue lisää aiheesta
- Kasvihuoneista
- Kasvihuoneunelmia Kackurissa
- Kasvihuone saaressa
- Ruokaa omasta maasta, omin käsin
- Prinsessana ryytimaalla
Pomintoja
- Blumat kastelujärjestelmä kasvihuoneessa
- Parhaat kasvihuoneet
- Kasvihuoneen perustukset
- Kasvihuoneen rakentaminen ja asennus - 12 vinkkiä
