Kuhan kalastus – tunne kuhan elintavat
Kuha on ahvenkalojen heimoon kuuluva petokala, joka on tunnettu voimakkaana vapakalastajan vastuksena. Kuha viihtyy erityisesti syvissä vesissä ja sen tunnistaa helposti pitkästä selkäevästä ja suurista, ulkonevista silmistä. Hyvän hämäränäön ansiosta kuha viihtyy sameissakin vesissä. Aikuinen kuha voi kasvaa yli metrin mittaiseksi ja painaa yli 10 kiloa, mutta yleisimmin saaliiksi saadut yksilöt ovat toki tätä pienempiä. Muistathan myös kuhan lakisääteisen alamitan (yleisesti 42 senttiä), joka voi vaihdella eri vesistöissä. Tarkistathan siis oman kalapaikkasi alamitan kalastusrajoitus.fi-palvelusta ennen kalaan lähtöä.
Petokalana kuha saalistaa pääasiassa muita kaloja, kuten särkiä, ahvenia ja pienempiä kuhia. Nuoret kuhat syövät myös äyriäisiä ja muita vesieliöitä. Kuha on erittäin tehokas saalistaja, joka käyttää hyväkseen hämärän aikaa ja sivuilleen suuntautuvaa näkökenttäänsä yllättääkseen saaliinsa. Kuhan kutuaika ajoittuu kevääseen, tavallisesti huhti-toukokuulle, riippuen hieman vesistön lämpötilasta. Kutu tapahtuu matalassa vedessä, yleensä hiekka- tai kivipohjalla.
Kuhan jigaus – tehokas tapa saada suuria kuhia
Kuhan jigaus on yksi tehokkaimmista tavoista pyytää kuhaa. Jigikalastus on aktiivista ja vaatii kalastajalta tarkkaavaisuutta sekä kykyä tulkita sekä veden, vieheen että kalankin käyttäytymistä. Poikkeuksena muihin vapakalastusmenetelmiiin, jigauksella voidaan päästä täsmälliselle ottisyvyydelle syviinkin vesiin. Jigin uittaminen edellyttää taitoa ja usein myös kokeilunhalua. Yhtä oikeaa tapaa ei ole, ja jigin uitossa kannattaakin kokeilla rohkeasti erilaisia uittotapoja.
Keväällä, heti jään lähdettyä, kuha alkaa etsimään ruokaa talven passiivisemman ajan jälkeen. Jigejä kannattaa uittaa heti avovesikauden alettua hitaasti, jotta kylmästä vedestä passivoituneet kuhat kiinnostuvat vieheestä. Vesien hieman lämmetessä on parempi aika jigikalastukselle, sillä kuha liikkuu matalammassa vedessä ja on aktiivinen kudun lähettyvillä. Pienemmät, noin 8-12 cm pitkät jigit toimivat usein keväällä parhaiten, sillä ne jäljittelevät kuhan luonnollisia saaliskaloja, kuten särkiä, kuoretta ja muita pikkukaloja. Kutuajan jälkeen on kuhat tarttuvat hanakasti jigeihin. Koiraskuhat löytää edelleen kutualueilta, mutta naaraskuhat siirtyvät heti kudun jälkeen syvempiin vesistön osiin. Koiraskuhat käyttäytyvät aggressiivisesti kutuajan päätyttyä ja purevatkin herkästi lähelle uitettuun jigiin.
Kesällä vesien lämmetessä kuha siirtyy syvempiin vesiin päiväsaikaan ja on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Keskikesä ei ole tehokkainta kuhan jigikalastuksen aikaa. Jos kuhaa haluaa jigikalastaa, kannattaa käyttää painavampia jigejä, jotta saa ne uitettua syvänteisiin, joissa kuhat päivisin viettävät aikaa. Illan viiletessä kuhat alkavat nousta lähemmäs pintaa syönnöskalan perässä..
Syksyllä vesi alkaa jälleen viilentyä, ja kuha palaa matalampaan veteen. Alkusyksy onkin loistavaa aikaa jigikalastukselle, sillä kuha valmistautuu talvea varten tankkaamalla reilusti. Syksyllä voit valita kevyempiä jigejä. Loppusyksystä vesien viiletessä kuhat alkavat passivoitua ja jigiä kannattaa taas alkaa uittaa huomattavasti rauhallisemmin.
Parhaat kuhajigit: Optimaalisen kuhajigin valintaan vaikuttaa muun muassa ajankohta, veden syvyys ja vallitsevat sääolosuhteet. Suuret ja painavat jigit sopivat syvempiin vesiin, kun taas kevyemmät jigit ovat oikea valinta matalammille vesialueille. Valitse sellainen jigi, joka jäljittelee kuhan luonnollista saalista. Kuhalle maistuvat erityisesti kalanpoikaset ja pienet kalat, kuten särjet.
Värien valinnassa kannattaa huomioida sekä ympäristön valoisuus että veden kirkkaus. Kirkkaassa vedessä kannattaa pitäytyä luonnollisemmissa sävyissä ja tummempiin vesiin voi valita kirkkaampia värejä. Aina kannattaa pitää kuitenkin mielessä, että päivän ottisävy löytyy yleensä vain kokeilemalla. Joskus tarvitaan voimakkaitakin ärsykevärejä tai sähäkkää uintia, jotta kuha tarttuu jigiin. Aloita siis luonnollisemman värisillä jigeillä ja etene väreissä kirkkaampiin ja eloisampiin mikäli kala ei tunnu kiinnostuvan jigistä.
Kuhan uistelu – vinkkejä suuremman saaliin saamiseksi
Uistelu on toinen suosittu kuhan kalastusmuoto, joka mahdollistaa suurtenkin vesialueiden kalastamisen samalla reissulla. Kuhan uistelu on tuloksellista erityisesti keskikesällä suurilla järvillä ja selkävesillä, missä kuhat liikkuvat parvissa etsimässä ruokaa.
Onnistunut kuhan uistelu vaatii tietämystä siitä, kuinka syvällä kalat milloinkin ovat. Myös uistimien valinta on tärkeää. Uistimen valinnassa kannattaakin huomioida uistelunopeus, joka saa kuhalle olla melko hidas. Huomioi veneen vetonopeudessa vieheiden uinti ja tutustu ennalta viehevalikoimasi optimaaliseen uittonopeuteen. Älä käytä samaan aikaan hitaasti uivia ja nopeasti uivia vaappuja. Kuha saattaa olla valikoiva vieheen värin suhteen, joten kokeile erilaisia värejä rohkeasti. Hyvä tekniikka päivän värin löytämiseksi on laittaa jokaiseen vapaan reilusti eri sävyinen viehe ja vaihtaa uistimia yhtenäisempiin väreihin tuottoisan värin löydyttyä.
Muista myös, että kuhan syöntiaika on usein ratkaiseva tekijä saaliin saamisen kannalta! Parhaat ajankohdat kuhan uisteluun ovat aamuvarhaisella ja myöhään illalla, jolloin kuha on sulan veden aikaan aktiivisimmillaan. Myös yön yli kestävä uistelu kesäkuukausina on usein tuottoisaa.
Vuodenaika vaikuttaa merkittävästi kuhasaaliin määrään. Kuha on kevätkutuinen kala, jonka kutuaika ajoittuu yleensä touko-kesäkuulle, jolloin kala siirtyy matalampiin, hiekka- tai kivipohjaisiin kutupaikkoihin. Alkukauden uistelussa kannattaa keskittyä matalampiin, aurinkoisempiin alueisiin. Alkukaudesta käytetään tavallisesti pienempiä uistimia. Kuha tarttuu uistimeen usein kudunkin aikaan, mutta erityisesti kudun jälkeen kuhat tankkaavat ravintoa reilusti. Kuha on kudun osalta paikkauskollinen kala ja hyvät saaliit tulevat usein samoilta alueilta vuodesta riippumatta. Kannattaa siis painaa hyvät kuha-alueet muistiin. Ja toisaalta muistaa kohtuus, kun hyvä kuhapaikka löytyy.
Kesän lämmetessä kuha siirtyy selkävesille ja viihtyy syvemmässä vedessä päiväsaikaan. Hyvä strategia on käyttää syvään uivia vieheitä tai lisätä rohkeasti painoja siimaan, jotta saat vieheet uimaan tarpeeksi syvällä. Yöaikainen uistelu on usein tehokkainta, sillä kuha nousee syönnöskalan perässä lähemmäs pintaa ja on aktiivisempi viileämmässä vedessä. Kesän sääolosuhteet ja siitä seuraavat veden lämpötilojen muutokset kuitenkin vaikuttavat kuhan syöntihalukkuuteen.
Syksy on monelle kuhan kalastajalle parasta aikaa, sillä kuha on aktiivinen ja syö runsaasti talven varalle. Käytä tällöin suurempia vieheitä, jotka jäljittelevät kuhalle maistuvia suurempia saaliskaloja.
Vinkki selkäveden kuhan uisteluun: Käytä painoja, jotta saat vieheet uimaan oikeassa syvyydessä. Voit painottaa jokaisen yksittäisen uistimen tai käyttää painoviehettä, jonka eteen pääsiimaan lisäät tapsilla tavallisen uistimen (vaikka kaksi tai kolmekin esimerkiksi 5-10 m välein) luomaan parviefektiä. Tällä tavoin voit uittaa yhdellä vavalla uistimia samalla kertaa useammassa eri syvyydessä (esimerkiksi 20m, 15m ja 10m syvyyksissä). Tapa toimii erityisen hyvin kartoittamaan sopivan ottisyvyyden kuhalle, mikäli käytössä ei ole kaikuluotainta.
Yhteenveto
Olipa kalastustapasi kumpi tahansa - jigaus tai uistelu - olennaista on ymmärtää kalan elintavat ja käyttäytyminen eri vuodenaikoina. Ole kokeilunhaluinen jigikalastuksessa ja hyödynnä kuhan parhaita syöntiaikoja uistellessasi. Koska kuha on melko yleinen kalalaji ja sitä tavataan olosuhteiltaan erilaisissa vesistöissä, on mahdotonta antaa tarkkoja syvyyksiä tai ottivärejä kuhan kalastukseen. Hyödyntämällä tietosi kuhan luontaisesta käyttäytymisestä ja opettelemalla omien vesialueidesi erityispiirteet voit kuitenkin maksimoida onnistumisen mahdollisuudet ja kenties nostaa elämäsi suurimman kuhasaaliin!
