Kivikangas Blogi

Lahko: karppikalat, heimo: särkikalat

Suomessa säynettä on koko merialueella ja kaikissa suurissa sisävesissä. Säyne on särkikalaksi nopeakasvuinen ja usein muita särkikaloja kookkaampi. Kymmenvuotiaana säyne on noin kilon painoinen ja se voi elää yli 20-vuotiaaksi ja yli 3 kg painoiseksi. Säyneet käyttävät ravintona mm. hyönteisiä, pohjaeläimiä, kotiloita, isot saalistavat myös kaloja.
 

Lahko: karppikalat, heimo: särkikalat

Parhaat lahnakannat ovat Etelä- ja Keski-Suomen järvissä ja matalissa merenlahdissa rannikkoalueilla. Lahna on yleisyytensä, suuren kokonsa ja hyvänmakuisuutensa johdosta ollut perinteisesti arvostettu saalislaji. Yli kilon painoisten lahnojen rasvapitoisuus vaihtelee 4-10 %, ja ne soveltuvat hyvin savu- uuni- tai suolakaloiksi. Lahnan pääasiallista ravintoa ovat erilaiset toukat, simpukat, kotilot ja muut nilviäiset, joita se siivilöi pohjamudasta.
Lahnaa kannattaa pyytää myös vesistön hoidon kannalta, se on nimittäin nopea lisääntymään. Jos sitä ei kalasteta riittävästi, syntyy ylitiheitä kantoja ja lahnat jäävät kämmenen kokoisiksi, koska ravintoa ei riitä kaikille. Rehevöityneissä järvissä ja merialueilla tiheä ja huonokasvuinen kanta osaltaan ylläpitää rehevöitymistä. Tehokas pyynti parantaa jäljelle jäävien lahnojen kasvua, jolloin niiden käyttöarvo ruokakalana kasvaa. Oikeaoppinen lahnan perkaaja avaa kalan selkäpuolelta, minkä ansiosta kalan paksut selkälihat kypsyvät tasaisemmin.
 

Lahko: ahvenkalat

Ahventa esiintyy runsaasti lähes koko Suomessa ja se on hyvin sopeutuvainen, mm. hapanta vettä se sietää monia muita lajeja paremmin. Ahvenen ravinto koostuu monipuolisesti eläinplanktonista, pohjaeläimistä (ravuista) ja kaloista. Hyvissä olosuhteissa ahven kasvaa kymmenessä vuodessa yli 40 cm pituiseksi ja kilon painoiseksi.

Lahko: turskakalat

Kylmän veden kala jota esiintyy lähes koko Suomessa sekä järvi- että merialueilla. Mateen ravinto on monipuolista. Se syö kaloja, selkärangattomia pohjaeläimiä; kuten hyönteisten toukkia, muiden kalojen mätiä ja joskus jopa sorsanpoikia. Mateenmäti on arvostettua herkkua, samoin kuin sen vaalea lihakin.

 

Lahko: haukikalat

Hauki on ahvenen ohella sisävesiemme yleisimpiä kaloja. Tyypillinen hauen esiintymispaikka on järvi, meren rannikko tai joki, joissa on paljon kasvillisuutta ja matalia rantoja. Nopeakasvuisena se saavuttaa puolen metrin pituuden yleensä 5-6-vuotiaana ja metrin pituuden 6-10 vuotta myöhemmin.

 

 

Lahko: ahvenkalat

Hyvät kuhavedet sijaitsevat Etelä- ja Keski-Suomessa, missä kuhan verkkokalastus on erittäin suosittua. Kuha pitää lämpimistä, sameista ja happirikkaista isoista vesistä, joissa on riittävästi syvyyttä. Merellä kuhaa on parhaiten Suomenlahden, Saaristo- ja Selkämeren rannikkoalueilla. Lämpimän veden kalana sitä ei tavata Perämerellä eikä Pohjois-Suomessa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuhat eivät siedä kirkasta valoa ja ne oleskelevatkin päiväsaikaan syvemmissä selkävesissä. Illalla auringon laskiessa kuhat tulevat lähelle pintaa saaliskaloja jahtaamaan.

Lahko: lohikalat

Siikatyyppejä on useita ja ne poikkeavat ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja kutukäyttäytymiseltään hyvin paljon toisistaan. Yleisimpinä merialueilla ovat karisiika ja vaellussiika; sisävesillä pohjasiika, järvisiika sekä planktonsiika. Suomessa siikaa tavataan kautta koko maan, erityisesti karuhkoissa sisävesissä ja meressä alueilla, joissa on viileää ja hapekasta vettä.

 

Lahko: lohikalat

Muikkujärviä on lähes kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Merialueella lajia tavataan Perämeren ja Suomenlahden itäosan vähäsuolaisissa vesissä. Muikku on ulappavesien parvikala, joka viihtyy parhaiten suurilla ja avonaisilla selkävesillä. Muikku syö eläinplanktonia. Jos muikkuja on liikaa, niiden kasvuvauhti tyrehtyy, koska ravintoa ei riitä kaikille. Muikkukanta kestää voimakasta kalastusta ja se on sisävesien tärkeimpiä pyyntikohteita ammatti- ja kotitarvekalastajille.