Jigikalastus - mitä ja miksi?
Jigikalastuksessa käytetään erityistä painotettua jigipäätä, jossa on koukkuun kiinnitetty pehmeä syötti. Kalastus tapahtuu heittämällä jigi veteen ja antamalla vieheen upota kokonaan pohjaan; kun jigi vajoaa, siima kiristyy ja jigin osuessa pohjaan siima löystyy. Kalastuksessa vuoroin päästetään viehe laskemaan pohjaan ja vuoroin nostetaan viehettä pohjasta. Jigin uittoon ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa! Viehettä voi uittaa sekä nostamalla vavan kärkeä että kelaamalla siimaa, liikkeet voivat vaihdella pitkistä ja rauhallisista lyhyisiin ja nopeisiin. Jigikalastuksessa saa leikitellä ja kokeilla erilaisia uittotapoja, olennaista on vain se, että jigi palautuu aina pohjalle uittoliikkeen jälkeen. Jigin uittotapaa kannattaa vaihdella kalastaessa; joskus kalat tarttuvat paremmin aktiivisella ja vauhdikkaalla uitolla, kun taas toisinaan hienovaraisempi ja varovaisempi liike tuo paremman saaliin.
Välineet jigikalastukseen
Satunnaisesti mökiltä kalastava voi aloittaa jigaamisen aivan tavallisella virvelillä, mutta jos jigikalastusta haluaa harrastaa tosissaan ja tavoite on saada aktiivisesti kalaa, kannattaa hankkia kerralla kunnon jigikalastusvälineet. Hankinta kannattaa aloittaa jigikalastukseen sopivasta vavasta ja kelasta. Oikeanlainen kela jigaukseen auttaa hallitsemaan viehettä paremmin. Hyvä kela mahdollistaa tarkan ja nopean siiman kelauksen, jolloin kalastajalla pysyy yhteys jigiin koko uittamisen ajan. Pienikokoiset, kevyet ja nopeat avokelat ovat suosittuja jigauksessa, koska ne mahdollistavat nopeat heitot ja tarkan siimankäsittelyn. Jigivavan tulee olla tarpeeksi jäykkä, jotta sillä saa kalan iskiessä jigiin tehokkaan vastaiskun, kun kärki ei anna liikaa periksi.
Kelan ja vavan lisäksi tarvitaan monimuotoinen valikoima jigejä, jotka sopivat eri olosuhteisiin, veden syvyyksiin ja valo-olosuhteisiin. Perusperiaatteena ahvenelle valitaan pienempi ja kevyempi jigi ja kuha jigi voi olla suurempi ja painavampi. Myös jigin muoto vaikuttaa sen uintiin – mitä ohuempi pyrstö, sitä herkempi uintiliike. Jigikoukun koko valitaan kalan koosta, tuuli- ja -virtaolosuhteista ja ottisyvyydestä riippuen. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että koukku on oikean kokoinen silloin, kun se ulottuu noin 1/3 jigin päästä.
Jigipään valinnassa kannattaa huomioida, että kevyempi jigipää on kalastavampi, mutta samalla tuntuma kalastajalle on heikompi. Myös jigin kiinnittäminen oikein on olennaista, sillä jigin kiinnitys vaikuttaa sekä sen uppoamiseen että uinnin luonnollisuuteen. Jigi tulee kiinnittää mahdollisimman suoraan koukkuun. Valitse jigikalastukseen venymätön, ohuehko kuitusiima. Fluoresoiva siima näkyy vettä vasten parhaiten.
Jigin valmistus itse on nykyisin melko suosittua harrastajien keskuudessa. Omien jigien valmistus mahdollistaa lähes loputtoman kokeilun erilaisten väriyhdistelmien, kokojen ja muotojen kanssa, mikä tuo aivan uuden ulottuvuuden jigikalastukseen. Toinen vaihtoehto jigien personointiin on jigitussit, joilla voi lisätä valmisjigeihin raitoja, pilkkuja, sävyjä ja ärsykevärejä oman mielikuvituksen mukaan.
Parhaat ahvenjigit
Ahvenen jigaus on erityisen suosittua, sillä yleisenä ja runsaslukuisena kalana ahventa on mahdollista saada lähes jokaisesta vesistöstä. Ahvenen jigikalastus tapahtuu yleensä matalammissa ja pohjakasvillisuutta olevissa vesissä. Parhaiten ahvenen kalastus onnistuu käyttämällä kevyitä jigejä, jotka liikkuvat luonnollisesti vedessä.
Parvikalana oikeanlaisella jigillä ahvenen kalastus voi olla erittäin tuloksekasta! Parhaat ahvenjigit ovat usein pieniä, kevyitä ja ketteriä, jotka jäljittelevät pieniä kaloja. Suosituimmat värit ovat usein joko eloisan kirkkaat tai luonnolliset sävyt, kuten vihreä, oranssi ja ruskea. Kevyempi jigipää ja ohuempi koukku lisäävät jigin uinnin realistisuutta, mikä on tärkeää ahvenen houkuttelemisessa. Eri muotoisilla hännillä varustetut jigit uivat eri tavalla, joten kalapakkiin kannattaa valita sekä sähäkällä että passiivisemmalla tavalla uivia jigejä.
Parhaat kuhajigit
Kuhan jigikalastus on hieman erilainen prosessi verrattuna ahvenen jigaukseen. Kuhaa tavoittaa usein suuremmilla ja painavammilla jigeillä, jotka pystyvät saavuttamaan suuremmat syvyydet, jossa kuha yleensä viihtyy. Mikäli kalastat matalammissa vesissä kuhaa, voit toki valita kevyempiä jigejä. Kuha on useimmiten aktiivisempi saaliskala, joten jigiä saa liikuttaa hieman aggressiivisemmin vedessä.
Tehokkaita kuhajigejä ovat usein suuremmat mallit, jotka matkivat kalan liikkeitä vedessä. Suositeltavat värit voivat vaihdella kirkkaista sävyistä tummempiin ja neutraaleihin väreihin, riippuen veden kirkkaudesta sekä auringonvalon määrästä.
Jigin värin valinnassa voi alkuun koittaa luonnollisella värillä joko tavoitekalan saalista jäljitellen tai valita jigin väri vesistön värin tummuuden mukaan. Jos kaikuluotain kertoo kalaa olevan, mutta se ei nappaa jigiin, voi jigien värejä alkaa vaihtaa kirkkaampiin ja eloisampiin. Joskus tarvitaan voimakas ärsykeväri ennen kuin kala kiinnostuu jigistä.
Jigipilkki ja drop shot jigaus
Jigipilkki on talvikalastuksen muoto, jossa yhdistyy sekä pilkintä että jigaus. Jigipilkissä käytetään jigejä, joilla pyritään houkuttelemaan kala iskemään vieheeseen myös kylmässä talvivedessä. Tässä kalastusmuodossa käytetään erityisesti suunniteltuja pilkkijigejä, jotka ovat pienempiä ja herkemmin liikkuvia. Jigi pilkintä vaatii erityistä tarkkuutta ja hienovaraista käsittelyä, sillä kalojen aktiivisuus on kylmässä vedessä vähäisempää. Jigipilkin tehokkuus perustuukin vieheen kykyyn matkia pientä kalaa tai muuta saalista, mikä stimuloi kalojen saalistusvaistoa.
Drop shot jigaus on erinomainen tekniikka, kun halutaan pysytellä tietyn syvyyden tasolla pitkiä aikoja, ja se soveltuu erityisesti varovaisille kalalajeille, jotka eivät reagoi voimakkaaseen liikkeeseen. Drop shot jigauksessa jigi on siiman päässä olevan painon yläpuolella, jolloin jigiä pystytään pitämään tarkasti halutulla syvyydellä.
Yhteenveto
Jigikalastuksessa vesistön ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin varusteiden tunteminen. Jigikalastusta voidaan harjoittaa monenlaisissa vesistöissä, jokien virtapaikoista suuriin järvi- ja merialueisiin. Jokainen vesistö vaatii hieman erilaisen lähestymistavan jigaukseen, riippuen vedentyypistä, syvyydestä ja kalalajeista. Esimerkiksi ahvenen jigaus matalassa vedessä vaatii erilaista tekniikkaa kuin syvän veden kuha jigin uitto. Jigin valinta voi vaihdella kohdekalasta, vuodenajasta ja jopa kellonajasta riippuen. Jigitelineessä kannattaakin pitää laaja valikoima eri kokoisia ja muotoisia jigejä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei jigikalastuksessa ole mitään ehdottomia sääntöjä! Joskus ahven voi tarttua siihen suurempaan kuhalle ajateltuun jigiin tai luonnollisen uiton sijasta ahven aktivoituukin seuraamaan jotakin vahingossa heilautettua ja epäluonnolliselta tuntuvaa vavan nykäisyä. Kokeile siis ennakkoluulottomasti sekä erilaisia jigejä että uittotekniikoita, mikäli kala ei tunnu syövän.
