Omassa kasvihuoneessa on tämän kauden aikana kerinnyt olla riesana kaalikoit, härmä, kirvat, latvamätä, vihannesyökkösen toukat ja vihannespunkki. Taimien esikasvatuksessa ongelmana oli harsosääsket. Ongelmia on myös ollut lannoituksen suhteen. Kaikenlaista harmia on siis riittänyt, mutta olen onneksi huomannut ongelmat ajoissa ja kerinnyt puuttua niihin. Tai no, kaalit meni kyllä suurimmaksi osaksi parempiin suihin, mutta muuten. Kannattaa siis oikeasti tutkiskella taimia, samalla kun kastelee ja napsii varkaita, muuten voi ongelma jäädä huomaamatta. Olen oikeastaan vasta tämän kauden aikana perehtynyt enemmän näihin asioihin. Viime vuonna kurkkusato loppui vihannespunkki-invaasioon, kun havahduin siihen liian myöhään. Tänä vuonna en anna sen tapahtua.
Mistä sitten saa selville, mikä ongelma on kyseessä? Itselläni ei ole mitään kirjaa, josta löytyisi kattavasti tietoa kasvitaudeista ja tuhohyönteisistä (sellainen olisi kyllä hyvä). Suuntaan siis Googleen ja yritän löytää vastauksia sieltä. Jos tämä ei tuota tulosta, siirryn Facebookiin. Facebookissa on lukuisia puutarha- ja kasvihuoneryhmiä, joiden kautta varmasti saa apua. Ohitan kommentit, joissa ohjeistetaan käyttämään myrkkyjä. Olen vahvasti sitä mieltä, että myrkkyjä ei pitäisi käyttää missään puutarhahommissa, vaikka kyse olisi koristekasveista, eikä hyötykasveista. Täytyy muistaa, että osa myrkyistä leviää maaperään. Myös hyönteiset saavat osansa myrkyistä jos joutuvat myrkytetyn kasvin kanssa kosketuksiin, jolloin se voi vaikuttaa myös lintuihin, jotka kyseisiä öttiäisiä syövät. En tosiaankaan ole mikään alan ekspertti, mutta näin ajattelen itse. Tuholaisia ja tauteja voi myös torjua myrkyttömästi, biologisesti ja mekaanisesti. Niitä voi myös yrittää ennaltaehkäistä eri tavoin, ongelmasta riippuen.
Listaan tähän vähän omia kokemuksia:
Harsosääsket
Harsosääsket ovat pieniä 3-5 mm:n pituisia tummia sääskiä. Itse tunnistan ne pitkistä tuntosarvista, jotka ovat noin puolen ruumiin pituiset ja helminauhamaiset. Harsosääsket eivät itsessään vahingoita kasveja, vaan niiden toukat syövät taimien hienoja juuria. Tämä on ongelma kun taimet ovat pieniä ja juuristo on vasta kehittymässä, suuria taimia toukat eivät vahingoita. Harsosääsket munivat kosteaan pintamultaan, joten altakastelu voi ennaltaehkäistä ja korjata ongelman. Kun käytin kasteluallasta harsosääskiongelmaa ei ollut, mutta kun koulin osan tomaatintaimista maitopurkkeihin, ne ilmestyivät. Apuna voi käyttää myös kelta-ansoja (liima-ansoja). Ne houkuttelevat harsosääskiä, jolloin ne jäävät liimapintaan kiinni. Itse olen laittanut liima-ansoja muutamiin taimipurkkeihin pystyyn ja todennut ne toimivaksi.
Ödeema
Muutamaan tomaatintaimeen oli esikasvatusvaiheessa ilmestynyt lehtien alapintaan tuollaisia pieniä rakkuloita. Mitään liikettä ei missään näkynyt, joten kyseessä ei ollut ötökkä. Kysyin Facebookissa Kasvihuoneviljelijät-ryhmässä, osaisiko joku tunnistaa, mikä aiheuttaa tällaista vioitusta. Vastaukseksi sain, että ödeema. Ödeema johtuu yleensä liiallisesta kastelusta ja sillä tarkoitetaan solujen ja solujen välitilan turpoamista. Periaatteessa siis juuret imevät kasviin enemmän vettä, kuin mitä se pystyy haihduttamaan, jolloin vesi alkaa puskemaan lehdistä läpi, rikkoen niiden solukoita. Tämä on ennemmin kosmeettinen vika, joka on kasville yleensä täysin vaaraton.
Ödeeman vahingoittamat tomaatinlehdet.
Kaalikoi
Kaalikoit huomasin vasta kun niitä oli kasvihuoneessa jonkun verran. Ulkonahan niitä kyllä lenteli myös, mutta jotenkin en ajatellut sitä sen enempää, enkä edes tajunnut mikä hyönteinen oli kyseessä. Minulla oli kaalintaimet purkeissaan kasvihuoneessa kevään ja alkukesän. En tiedä olisiko ne houkutelleet kaalikoit sinne. Kaalikoi on mielestäni helppo tunnistaa, kun se on paikallaan. Se on rusehtavan harmaa tai punaruskea ja lepotilassa siipiin muodostuu aaltomainen kuvio. Kaalikoin toukat syövät reikiä ristikukkaisten kasvien lehtiin. Minulta rei'ittivät lehti- ja ruusukaalien lisäksi rucolat ja retiisien lehdet. Retiisisatoa tämä ei onneksi haitannut. Kaalikoi tulisi torjua suojaamalla taimet harsolla tai verkolla, niin ettei se pääse taimien kimppuun. Olin virittänyt tuholaisverkon omien kaalintaimien päälle, mutta kun olimme reissussa, se oli irronnut tuulessa. Höh. Ensi keväänä teen jonkun siirrettävän kehikon johon nidon kyseisen verkon kiinni, jotta se ei lähde lentoon.
Kaalikoin syömä lehtikaali. Onneks enää ei ole kaalikoita ja lehtikaalit ovat alkaneet elpymään ja tekevät uusia lehtiä. Loppusyksystä saadaan sittenkin satoa!
Kirvat
Kirvoja on erilaisia. Niitä on eri värisiä ja ne ovat noin muutaman millin pituisia paksuhkoja pehmeitä öttiäisiä, joilla on kolme jalkaparia eturuumiissa ja kaksi ”piikkiä” takaruumiissa. Löysin chileistäni ja parista paprikasta vihreitä ja harmaita kirvoja. Ne viihtyvät kuivassa ja tuulettomassa paikassa ja aiheuttavat taimiin epämuodostumia ja kasvun pysähtymistä imemällä taimista nestettä. Meillä on pihassa tyrnipuskia, jotka jostain syystä olivat täynnä leppäkerttuja, hain siis niitä kasvihuoneeseen. Leppäkerttuja siis, en tyrnipuskia. Leppäkerttu on kirvan luontainen vihollinen, joten ajattelin kokeilla, mitä tapahtuu. Kirvat kyllä vähentyivät, mutta myös leppäkertut katosivat kasvihuoneesta. Seuraavana konstina koitin vesisuihkua. Se toimi, kirvat lähtivät muille apajille kun pari kertaa päivässä suihkuttelin vettä taimiin reilulla paineella. Olen kuullut, että nokkosvesi auttaa kirvojen häätämisessä, ja se olisikin ollut seuraava kokeilu, ellei tuo vesisuihku olisi toiminut.
Härmä
Härmäsieni on valkoista jauhemaista läiskää, joka ilmestyy kasvien lehtiin. Minulla se iski tomaatteihin keväällä/alkukesästä. Härmä viihtyy kosteissa oloissa, joten tuuletuksesta kannattaa huolehtia. Yleensä härmän saastuttamia lehtiä kannattaa poistaa, ettei se leviä ilmateitse. Minä en tätä tehnyt, sillä laikut olivat vielä aika pieniä ja haaleita. Huomasin, että Carbon Kick Booster toimii myös härmäsienen torjuntaan ja sumutin sitä lehdille. Ja toimihan se!
Latvamätä
Kun tomaattien kärki, siis itse hedelmän kärki, tummuu, syynä on yleensä latvamätä. Latvamätä voi johtua monesta eri asiasta, esim. kasvualustan liiallisesta magnesium- tai kaliumpitoisuudesta, kalsiumin puutteesta tai juuristo-ongelmista. Se voi myös johtua liiallisesta tai liian vähäisestä kastelusta, ja veikkaanpa, että juuri tämä oli minun ongelmani. Latvamätää nimittäin esiintyi vain niissä taimissa, joille asensin automaattikastelujärjestelmän myöhemmin. Ennen asennusta taimet pääsivät välillä kuivahtamaan, jonka jälkeen kastelin niitä todennäköisesti ihan liikaa. Ensi vuonna täytyy asentaa kaikki kastelujärjestelmät mahdollisimman nopeasti. Ongelma korjaantui kun kastelu tasaantui, latvamädälliset hedelmät napsin pois (vaikka Facebookissa joku kyllä sanoi, että hedelmät voisi syödä, kunhan tummuneen osan leikkaa pois. En tiedä sitten, onko asia näin.).
Vihannespunkki
Vihannespunkki on todella pieni otus (vain 0,5 mm pitkä) ja sen erottaa pienenä pisteenä lehdellä. Suurennuslasilla siitä voi erottaa jalat, joita on kahdeksan, ja ruumiin molemmin puolin olevat tummat kohdat. Vihannespunkki on vihreä tai oranssinsävyinen ja se tekee vaaleaa ohutta seittiä taimiin. Se viihtyy kuivassa ja lämpimässä. Minulla oli vihannespunkki kurkuissa ja munakoisoissa. Huomasin sen, kun lehdet olivat vähän vaaleampia ja niihin oli ilmestynyt ihan pikkuisia reikiä kauttaaltaan. Ja olihan lehdissä ihan seittiäkin! Seitissä ja lehtien alapinnalla vipelsivät vihannespunkit. Aloitin torjumisen poistamalla taimista eniten saastuneita lehtiä jonka jälkeen tein vähän tujumman Carbon Kick Booster -seoksen. Sumutin taimet kauttaaltaan ihan litimäräksi. Tässä on todella tärkeä sumuttaa kunnolla lehtien alapinnat, koska siellä punkit elävät. Seuraavana päivänä kun kävin tarkistamassa tilanteen, olivat punkit poissa. Noh, osa oli edelleen lehtien pinnalla, mutta olivat kuitenkin kuolleet. Carbon Kickiä voi käyttää myös ennakoivasti. Vihannespunkin ilmestymistä voi ennaltaehkäistä myös korkealla ilmankosteudella, jolloin punkki ei viihdy kasvihuoneessa kovin helposti. Tällöin kannattaa kuitenkin varoa, ettei ongelmaksi muodostu härmä tai muu homekasvusto.
Vasemmalla vihannespunkin vioittamat lehdet, joissa pieniä reikiä. Oikealla terve munakoisontaimi.
Vihannespunkkeja ja niiden ohutta seittiä munakoisossa.
Carbon Kick Booster on täysin myrkytön torjunta-aine vihannespunkeille. Sitä sekoitetaan pieni määrä suihkepulloon veden sekaan ja sumutetaan kauttaaltaan ainakin lehtien alapinnalle. Kannattaa siis valita sellainen suihkepullo, jota voi käyttää myös ylösalaisin.
Vihannesyökkösen toukat
Vihannesyökkönen on harmaanruskea yöperhonen, joiden isäntäkasveihin kuuluu muun muassa tomaatti ja kurkku. Aikuiset perhoset ovat n. 1,5 pitkiä ja niiden siivissä on vaaleat aaltomaiset viirut. Vihannesyökkönen munii lehtien alapinnalle. Toukat ovat aluksi 2-3 mm:n pituisia, mutta ne kasvavat kuukaudessa 3-5 cm pitkiksi. Toukat voivat olla vihreitä, kellertäviä tai ruskeita. Minulla oli myös lilan värisiä toukkia, sillä ne olivat mutustaneet lilan värisiä basilikanlehtiä.. Toukkien ruumiissa on tummia ja vaaleita pisteitä ja niiden kyljessä on keltainen viiru. Toukat syövät taimien lehtiä, varsia, kukkia ja hedelmiä. Lehtien ja mullan pinnalle jää toukkien jätöksiä. Toukkiin käytin mekaanista torjuntaa, eli käsiäni. Ravistin ja taputtelin taimia kunnolla, jolloin suurin osa toukista tippui maahan. Loput napsin suoraan taimista. Aika hyvin toukat kuitenkin sai bongattua, kun seurasi missä oli jätöksiä ja reikäisiä lehtiä. Keräsin kaikki astiaan ja vein ulos lintujen syötäväksi.
Vihannesyökkösen toukka mutustamassa basilikaa.
Lannoitusongelmat
Kurkkuja tuli aluksi hyvin, mutta sitten alkoi ongelmat. Lehdet alkoivat kellertyä, samoin kurkunalut, eikä taimet jaksaneet kasvattaa kurkkuja. Ajattelin, että tämän täytyy olla jokin puutos. Olin sekoittanut multaan kanankakkaa ja kompostia, ennen kuin istutin taimet paikalleen, mutta ehkä sitä ei ollut tarpeeksi. Vertasin kurkunlehtieni vioitusta netistä löytyviin kuviin ja tulin siihen tulokseen, että kyseessä täytyy olla magnesiumin puutos. Kävin kysymässä paikallisessa puutarhamyymälässä, kuinka paljon luomulannoitetta voin antaa taimilleni, ja vastukseksi sain, että kannattaa antaa reilusti. Kastelin siis parin kolmen päivän välein vähän tujummalla lannoiteseoksella ja poistin samalla kurkuntaimista sivuversoja (vaikka niissäkin oli paljon alkuja). Ja kyllähän taimet siitä virkosivat ja alkoivat taas tuottamaan. Ensi vuonna taidan laittaa kurkut kasvusäkkeihin.
Kun lehtiruotien välit kellastuvat, saattaa kyseessä olla magnesiumin puutos.
On taas ollut opettavainen vuosi kasvihuoneessa, vaikka tämäkään kausi ei tosiaankaan ole vielä ohi! Saapa nähdä, mitä tässä tulee vielä eteen. Nyt kun ilmat alkaa viilenemään ja kasvihuoneessa alkaa olla kosteampaa, on hyvä muista tuulettaa kunnolla, ettei kasvustoon ilmesty hometta. Itse meinaan tässä lähipäivinä poistaa taimista reilusti lehtiä, jotta ilma pääsee kunnolla kiertämään. Myöhemmin syksyllä voi käyttää apuna puhallinta, joka samalla pitää öiden kylmät kelit kurissa, jotta raa'at tomaatit saavat kypsyä rauhassa.
Linda
Lue lisää aiheesta
- Kasvihuoneista
- Kasvihuoneunelmia Kackurissa
- Kasvihuone saaressa
- Ruokaa omasta maasta, omin käsin
- Prinsessana ryytimaalla
Pomintoja
- Blumat kastelujärjestelmä kasvihuoneessa
- Parhaat kasvihuoneet
- Kasvihuoneen perustukset
- Kasvihuoneen rakentaminen ja asennus - 12 vinkkiä
